Lähetin juuri A-studion palautekanavaan seuraavanlaisen viestin:
"A-studiossa oli tänään 11.2.2009 osio nimellä: "Erityisopetukselle lumehoitoa?"
Tahtoisin hiukan korjata ohjelmassa esiintyneitä väärinkäsityksiä. Ohjelmassa tuotiin esille huoli siitä, että erityisoppilaiden saama tuki jäisi liian vähäiseksi tavallisessa luokassa, jos opetusministeriön lakimuutosehdotus menee läpi.
Ensinnäkin, jokaista erityisoppilasta kohti on korvamerkittyä valtionosuutta 1,5-3,5- kertainen määrä. Tämä raha seuraa oppilasta myös yleisopetuksen luokkaan. Se voidaan käyttää tukitoimien tuomiseksi tavalliseen luokkaan, ei siis huolta, että kunnan saama rahja pienenisi. Toiseksi: laki määrää, että opetuksen järjestävän tahon täytyy järjestää riittävät resurssit, jotta opetus sujuu. Laki ei siis tunne sellaista tilannetta, että riittäviä resursseja ei ole, resurssit on vain järjestettävä.
Lisäksi on jokseenkin arvelluttavaa verrata hyvin toteutettua erityisluokkaopetusta huonosti toteutettuun integraatioon. Kysyä sopiikin, miksi integratiivisiin järjestelyihin ei ole haluttu satsata varoja?
On nimittäin täysin selvää, että hyvin toteutettu inklusiivinen koulu on myös erityisoppilaalle paras mahdollinen opetuspaikka. Asiasta on runsaasti näyttöä.
Voitte tutustua asiaan perustamassani facebook-yhteisössä sekä blogissani, joihin olen koonnut yhteen perusasioita inkluusiosta, joka on jo kansainvälinen erityisopetuksen standardi. Suomi onkin kummajainen maailmalla, koska meillä segragaatio on saavuttanut jo lähes käsittämättömän suuret mitat kansainvälisissä vertailuissa:
http://fi-fi.facebook.com/group.php?gid=44596980521&ref=mf
http://www.erityisopetus.blogspot.com/
Ystävällisin terveisin
Petri Mustonen"
On selvää, että nyt inkluusion vastustajilla on kiire, koska tämä viikko on vielä tehokasta peliaikaa propagandalle, koska lakimuutosehdotuksen lausuntokierros päättyy silloin. Sen sijaan on käsittämätöntä, että A-studio otti täysin puolueellisen kannan erityiskoulujen puolesta. Toivon, että siellä toimituksessa joku lukee viestini ja tutustuu vaikkapa UNESCON julkaisuihin inkluusiosta sekä Suomen erityispedagogiikan substanssiasiantuntijoiden suosituksiin.
keskiviikko 11. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Inkluusio on ainoa oikea tapa lapselle taata kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö. Erityisluokat ovat aikansa eläneitä pienyhteisöjä, jotka palvelevat vain opettajien haluja yhtenäistää opetusta. Erityisluokkien luokittelu EHA, EMU, EVY ovat luku sinänsä, jotka ovat hirveää syrjintää lasta kohtaan... vaikka näitä ei pitäisi enää käytännössä olla!
VastaaPoistaErityisoppilaita on monenlaisia. Siksi tarvitaan monenlaisia tapoja opettaa heitä. Kyllä tulevaisuudessakin tarvitaan aitoja erityisluokkia.
VastaaPoistaRahoituksesta:
Uskotko sinä oikeasti, että ne luvatut rahat menevät aina luvattuun paikkaan?
Nyt on päällä melkoinen säästöruljanssi. Pelkään todella, että säästöstä on kysymys tässä uudessa integraatiossakin.
Kyse on myös viroista. Ne mukana tulevat rahat ovat pikkurahoja, ei niillä palkata avustajia tai päteviä erityisopettajia.
Se puolueellinen kanta...
VastaaPoistaOhjelmassa tuli aivan selvästi esiin, kuinka esimerkkipoika oli hyötynyt erityisopetuksesta pienluokassa.
Häntä opetti ammattilaiset. Ryhmä oli pieni.
Tällä hetkellä itselläni on pari erityisoppilasta luokassa. Luokkakoko on vähän alle 30, maahanmuuttajia 6. Avustajaa ei ole eikä tule.
Ensi lukuvuonna kunnassani jakotunteja vähennetään.
Erityisopetus alkaa muistuttaa pelkkien paperien täyttämistä ja palaveeramista.
enkeliporsas: "Erityisoppilaita on monenlaisia. Siksi tarvitaan monenlaisia tapoja opettaa heitä. Kyllä tulevaisuudessakin tarvitaan aitoja erityisluokkia."
VastaaPoista-Vastaus: UNESCON opas opettajille kannattaa lukea läpi ensimmäisenä. Siinä on alkeet erilaisten oppijoiden kanssa toimimiseksi:
http://unesdoc.unesco.org/images/0012/001243/124394e.pdf
Suomessa on jo 8% lapsista erityisluokilla, kun muissa Pohjoismaissa alle 2% lapsista on erityisluokilla. On selvää, että Suomessa erityisopetuksen tarvetta liioitellaan.
"Rahoituksesta:
Uskotko sinä oikeasti, että ne luvatut rahat menevät aina luvattuun paikkaan?"
Vastaus: Kyseessä ei ole uskonasia. Laki velvoittaa kunnat järjestämään tarvittavat resurssit. Jos kunta ei järjestä lakisääteisiä resursseja, voit kannella asiasta vaikkapa lääninhallitukseen.
"Nyt on päällä melkoinen säästöruljanssi. Pelkään todella, että säästöstä on kysymys tässä uudessa integraatiossakin."
Vastaus: Hyvin toteutettu inkluusio ei tule kalliimmaksi kuin erityisluokat. Kun resurssit lakkautetaan erityisluokilla, kuten Salamancan julistus velvoittaa, ne voidaan siirtää tavalliseen luokkaan. Ja kuten sanottu, jos resursseja ei siirretä tavalliseen luokkaan, kunta rikkoo lakia, eli oikeusteitse vain hakemaan oikeuksia sitten.
"Kyse on myös viroista. Ne mukana tulevat rahat ovat pikkurahoja, ei niillä palkata avustajia tai päteviä erityisopettajia."
Vastaus: Kun erityisluokat lakkautetaan ja virat siirretään tavallisiin kouluihin, virkoja ei katoa mihinkään, vain toimintatavat muuttuvat siten, että lapset pääsevät osallistavaan koulumuotoon.
enkeliporsas:
VastaaPoista"Se puolueellinen kanta...
Ohjelmassa tuli aivan selvästi esiin, kuinka esimerkkipoika oli hyötynyt erityisopetuksesta ...."
Vastaus: Nyt vertaat huonosti järjestettyä inkluusiota hyvin toteutettuun erityisopetukseen. Kaikki tutkimukset osoittavat, että hyvin toteutettu inkluusio tuottaa paremmat oppimistulokset ja sopeuttaa lapset paremmin yhteiskuntaan kuin erityisluokat. Tässä muuan hyvin tehty tutkimus:
http://www.dcsf.gov.uk/research/data/uploadfiles/ACFC9F.pdf
Jos Suomessa olisi Salamancan julistuksen mukainen inklusiivinen ja humaani koulu, niin luokallasi olisi korkeintaan yksi erityisoppilas. Eikä välttämättä sitä yhtäkään, koska vain alle 2% oppilaista on todellisen erityisopetuksen tarpeessa, se tekee 1/50. Muun muassa Norjassa vain yksi 1/200 lapsesta on erityisluokalla!
Maahanmuuttajia en niputa samaan nippuun erityisoppilaiden kanssa, vaikka he erityistä tukea tarvitsevatkin ainakin alkuun esimerkiksi kielen kanssa. Erityisopetukseen maahanmuuttajia ei saa laittaa vain siksi että on maahanmuuttaja. Ei ole mitään järkeä ottaa maahan ihmisiä ja sitten jättää koulutus retuperälle laittamalla lapsi erityiskouluun. Tavallinen, inklusiivinen luokka on maahanmuuttajallekin ainoa oikea paikka.
Suomessahan on kansainvälisissä vertailuissa erittäin pienet luokkakoot: keskimäärin 18 oppilasta luokalla. Sinä opetat siis melko suurta luokkaa. Jos on resursseista pulaa, niin miksi ette opettajien yhteisrintamassa käy vaatimaan lisäresursseja kunnilta ja vedä kuntia oikeuteen resurssien vähyyden vuoksi?
Haluaisin osaltani tuoda esiin pelkoja, mitä lakimuutos tuollaisenaan luo.
VastaaPoistaHyvin ymmärrettävää on se, että koko maahan halutaan yhdenmukainen erityisopetus, tämä on kaikkien meidän etu. Nykyinen lakiehdotus ei vain ota huomioon kokemuksia niistä kunnista, joissa tällainen ”lähikoulu” –periaate on jo ollut käytössä pitemmän aikaa.
Se on totta, että tänä päivänä epäily erityisopetukseen siirtopäätöksien todenperäisyydestä on oikeutettu. Saahan kunta huomattavasti enemmän valtionosuuksia erityisoppilaasta kuin tavallisesta lapsesta. Kuntien talouden ollessa kuralla jo muutenkin, tämähän houkuttelee väärinkäytöksiin.
Valtionosuuksia ja niiden jakautumista ollaan muuttamassa vuoden 2010 alusta. Lakiehdotuksessa perusopetuslain muuttamisesta suora lainaus ”Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuusjärjestelmää tullaan uudistamaan vuoden 2010 alusta siten että esi- ja perusopetuksen rahoitus muuttuu oppilaskohtaisesta asukaskohtaiseksi. ” sekä ” Uudistuksessa tullaan yhdistämään yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä esi- ja perusopetus, kirjasto, kuntien yleinen kulttuuritoiminta ja asukaskohtainen taiteen perusopetus”.
Kuitenkin näistä kunnista, joissa jo lähikouluperiaatetta toteutetaan, kuuluu huutoa korvamerkityn valtoinavun saamiseksi erityisopetukseen. Valtionosuuksien uudistushan tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta tulee saamaan kasan rahaa, jolla kunnan täytyy järjestää niin terveydenhuolto, kirjastotoimi kuin erityisopetus jne. Miten nämä rahat jakautuu, on sitten kunnan oma päätös. Se se suurin pelko on!
Yhtä kaunis ajatus kuin maailmanrauha on erityisoppilaiden inkluusio. Olisihan se ihanaa, jos erityisluokkia ei tarvitsisi perustaa, kaikki oppilaat kulkisivat käsi kädessä auringonlaskuun ystävinä ja opettajia, avustajia ja pienikokoisia luokkia olisi kunnat pullollaan. Totuus vain on ihan toisaalta. Tämän unelman toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Opettajia, koulutusta opettajille, erityisopettajia, avustajia, tukivälineitä, ja pieniä luokkia jne. Se, että puhutaan jo pelkästään ryhmäkokojen pienentämistä ilman, että erityisopetus otetaan edes huomioon, vaatii monessa koulussa lisätilan rakentamista. Mistä raha tähän kaikkeen? Ja kun uutta lakimuutosta syötetään vielä porkkanalla ”Pitkällä tähtäimellä ehdotuksilla arvioidaan olevan kustannuksia vähentävä vaikutus” pelko on aiheellinen.
On kohtuutonta edes ajatella, saati kirjoittaa ja puhua siihen malliin, että laki velvoittaa kuntaa hoitamaan erityisopetukseni. Se on törkeää pykälien taakse piiloutumista. Usein erityisoppilaiden vanhemmat ovat raskaasta arjesta jo niin väsyneitä, että omien ja lasten oikeuksien puolesta käräjöiminen kuntaa vastaan jää tasan tarkkaan tekemättä. Ja sekö on sivistyneen yhteiskuntamme signaali? Tämä lakimuutos vaatii korvamerkityn rahan toteutuakseen, muuten erityisoppilaiden tilanne vain pahenee.
-Riikka Slunga-Poutsalo
Muutama kommentti.
VastaaPoista"
Se on totta, että tänä päivänä epäily erityisopetukseen siirtopäätöksien todenperäisyydestä on oikeutettu. Saahan kunta huomattavasti enemmän valtionosuuksia erityisoppilaasta kuin tavallisesta lapsesta. Kuntien talouden ollessa kuralla jo muutenkin, tämähän houkuttelee väärinkäytöksiin."
Olen täysin samaa mieltä. Suomessa on nyt maailmanennätys erityisopetuksessa. Yli 8% oppilaista on erityisluokilla, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa luku on reilusti alle 2%. Tämä oikeuttaa ajattelemaan, että meillä yli 3/4 erityisluokalla olevasta oppilaasta on väärässä paikassa ollessaan erityisluokalla.
"Valtionosuuksien uudistushan tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta tulee saamaan kasan rahaa, jolla kunnan täytyy järjestää niin terveydenhuolto, kirjastotoimi kuin erityisopetus jne. Miten nämä rahat jakautuu, on sitten kunnan oma päätös. Se se suurin pelko on!"
Vastaus: Lasten hyvinvointi tulee aina ennen kaikkea muuta. Laki perusopetuksesta toteaa melko kuivasti, että tarvittavat resurssit on kunnan järjestettävä. Se on kunnan lakisääteinen velvollisuus, oli valtionosuus sitten kuinka suuri tahansa.
"Yhtä kaunis ajatus kuin maailmanrauha on erityisoppilaiden inkluusio. Olisihan se ihanaa, jos erityisluokkia ei tarvitsisi perustaa, kaikki oppilaat kulkisivat käsi kädessä auringonlaskuun ystävinä ja opettajia, avustajia ja pienikokoisia luokkia olisi kunnat pullollaan. Totuus vain on ihan toisaalta. Tämän unelman toteuttamiseen tarvitaan rahaa."
Vastaus: Inkluusioajattelussa ei ole kysymys haihattelusta, päinvastoin. Maalailemasi kuva käsi kädessä aurongonlaskua kohti kulkevista erityisoppilasta sopii paremmin vallitsevaan erityisopetusdogmaan. Inkluusiossa lasta ei päästetä helpolla vaan päinvastoin, laitetaan kohtaamaan ne samat haasteet kuin muutkin lapset, eikä alenneta tavoitetasoa yhtä herkästi kuin erityisluokilla, joissa kuvitellaan jatkuvan tavoitetason alentamisen olevan vastaus ongelmiin. Toki tavoitetasoakin joskus pitää alentaa, mutta inklusiivisessa luokassa lapsi menee kyllä korkeammalla asetetun riman yli kuin erityisluokassa.
Inkluusio on paitsi UNESCON suosittelema, hyvä erityisopetuksen kultainen standardi, myös toimi, jolla voidaan säästää rahaa, kun puretaan turhia rakenteita ja siirretään tavalliseen luokkaan. Paitsi että opetuksen taso kasvaa, myös rahaa jää yli entiseen verrattuna. Tästä tulee tarvittavat säästöt.
"On kohtuutonta edes ajatella, saati kirjoittaa ja puhua siihen malliin, että laki velvoittaa kuntaa hoitamaan erityisopetukseni. Se on törkeää pykälien taakse piiloutumista. Usein erityisoppilaiden vanhemmat ovat raskaasta arjesta jo niin väsyneitä, että omien ja lasten oikeuksien puolesta käräjöiminen kuntaa vastaan jää tasan tarkkaan tekemättä. Ja sekö on sivistyneen yhteiskuntamme signaali? Tämä lakimuutos vaatii korvamerkityn rahan toteutuakseen, muuten erityisoppilaiden tilanne vain pahenee."
Vastaus: Laki on laki. Kannattaa kyllä huutaa oikeuksiensa perään, jos on kokenut vääryyttä. Kantelu lääninhallitukseen on muuten erittäin helppoa. Niin kiireistä vanhempaa ei olekaan, etteikö jossain välissä olisi puolta tuntia aikaa kantelun tekemiseen. Kantelun käsittelyn hoitaa läänin lakimies, täysin veloituksetta. Sillä aikaa kiireiset vanhemmat voivat pyörittää arkeaan ja odotella lakimiehen kannanottoa. Onneksi kantelu on siis tehty mahdollisimman vähän rasittavaksi. Kantelun voi tehdä täällä:
http://www.laaninhallitus.fi/lh/lansi/home.nsf/suomi/kantelu
Olen ehdottanut korvamerkittyä rahoitusmalliani luomassani facebook-ryhmässä. Tervetuloa keskustelemaan:
http://www.facebook.com/topic.php?uid=44596980521&topic=6869
Pakko vastata tähänkin. Ensinääkin se, että Norjassa erityisopetusta tarvitsevia on alle 2% on vale. Todellisuus on 5,5% (The core of special teacher education: a comparison of Finland and Norway. European Journal of Special Needs Volume 23, Issue 2 May 2008)
VastaaPoistaSitten yhdyn enkeliporsaan näkemyksiin. Ei sitä rahaa tule lisää pelkästään inkluusioon siirtymällä. Kunnille ei tule enempää rahaa vaikka sitä opettajat kuinka vaatisivat. Ja inkluusio vaatii paljon enemmän resursseja. On muistettava, että inkluusiota tukevat tutkimukset on tehty usein hyvin resurssoiduissa kouluissa, jossa opettajat ovat olleet asiaan sitoutuneita. Näin ei kaikkialla ole. Opettajilla on muutakin elämää. Eriyttäminen vie hulluna aikaa ja tavallinenkin eriyttäminen menee usein illalle josta ei enään makseta palkkaa.
Eli inkluusio kyllä parantaa oppimistuloksia, mutta millä hinnalla ja onko tämä hinta kannattava suhteesa nykyiseen malliin. On muistettava, että elämme maassa, joka tuottaa parempia oppimistuloksia kun missään muualla maailmassa. Myös erityisoppilaiden osalta!
Ei ole mitään järkeä ottaa maahan ihmisiä ja sitten jättää koulutus retuperälle laittamalla lapsi erityiskouluun. Tavallinen, inklusiivinen luokka on maahanmuuttajallekin ainoa oikea paikka.
VastaaPoistaTämä kommentti vielä jäi mietityttämään. Todellisuudessa erityiskouluissa annetaan nykyään varmasti lapsen yksilöllisiin tarpeisiin suhteutettuna tasokkaampaa opetusta kun monissa tavallisissa kouluissa ympäri maata.
Maahanmuuttajat kuuluvat kyllä yleisopetukseen ja kielensä puolesta ne kyllä varmasti hyötyvät siitä eniten. Tosin on syytä ajatella mitä tehdä lukutaidottomalle 13 vuotiaalle, joka tulee Suomeen pakolaisleirilta kouluja käymättä. Laitetaanko hänet ekalle, missä sosiaalinen ympäristö ei vastaa hänen tarpeitaan. Vai Sieskalle missä hänellä on kolme vuotta aikaa saada muut kiinni kuuden vuoden opiskelussa. Tietenkin voimme vuoden valmentavassa ahtaa häneen tarvittava tieto ja toivoa, että käsitteet kuten imperialismi, säätyjako, vulkaaninen toiminta, suojakeli ja apuverbi ovat vuoden aikana sisäistyneet edes kohtalaisesti.
Usko on näköjään sokea. Kommentoin muutamaa väitettäsi.
VastaaPoistaSinä kirjoitit: "Pakko vastata tähänkin. Ensinääkin se, että Norjassa
erityisopetusta tarvitsevia on alle 2% on vale. Todellisuus on 5,5%
(The core of special teacher education: a comparison of Finland and
Norway. European Journal of Special Needs Volume 23, Issue 2 May 2008)
Vastaus: Kyse ei ollut erityisopetusta tarvitsevista, vaan erityisluokalle siirretyistä. Ne ovat kaksi eri lukua. Loput saavat erityisopetusta tavallisella luokalla!!
Inkluusio tuo tarvittavat varat opetukseen, kun yliresurssoituja erityisluokkia puretaan. Tämä on selvää kuin pläkki. Rahaa jää vielä ylikin. Lainaan Saloviitaa: "inklusiiviset koulujärjestelmät on säännöllisesti todettu muita halvemmiksi (Odom 2001; Pruslow 2003; YK, 2007). Yksi integroitu palvelujärjestelmä on yleensä aina halvempi kuin kaksi rinnakkaista järjestelmää. Säästöjä tulee, kun ei tarvita rinnakkaista hallintoa tai eri koulurakennuksia tai luokkia. Myös koulukyytien määrä vähenee. Erityisympäristöt myös katkaisevat ihmisen yhteyden hänen normaaliin ympäristöönsä, jossa on saatavissa luonnollista ja täysin ilmaista tukea. Kokemusten mukaan 80-90% kaikista erityisoppilaista on helposti integroitavissa tavallisiin luokkiin (YK: From exclusion to equality, 2007, 85). Jos erityisluokkaopetukseen käytetyt voimavarat siirretään tavallisiin luokkiin, rahaa jää ylikin. Hyvin toteutettu inkluusio on siten myös säästötoimi."
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Kommentoit näin: "Eli inkluusio kyllä parantaa oppimistuloksia, mutta millä hinnalla ja onko tämä hinta kannattava suhteesa nykyiseen malliin."
Vastaus: Lapsiin kannattaa aina panostaa. Olemme samaa mieltä, että inkluusio parantaa oppimistuloksia! Hienoa!
Ja loppukevennyksenä mainittakoon, että minulla ei ole hajuakaan, mikä on apuverbi.
Huokaus. Inkluusio ja integraatio ovat hyviä, tavoittelemisen arvoisia asioita - tottakai on hienoa, jos jokainen lapsi voisi olla tasa-arvoisesti osana omaa ryhmäänsä. Integroidun erityisoppilaan tuki on vain niin vähäinen, etteivät kaikki sen avulla pärjää. On paljon lapsia, joille iso ryhmä kaikkine ärsykkeineen on vain liikaa. Lapsia, jotka eivät pysty integroitumaan, jotka tarvitsevat enemmän huomiota ja yksilöllistä ohjausta, jota suuressa ryhmässä ei vain ole mahdollista saada. Mitä pahaa on pienessä luokassa, jota opettaa paremmin koulutettu opettaja??
VastaaPoistaTukitoimien laiminlyönti ja avuttomaksi heittäytyminen ovatkin varsin yleisiä keinoja, joita käyttäen erityisoppilas on voitu jättää luokan ulkopuolelle.
VastaaPoistaOnpa tiedossa konkreettisia tapauksiakin,joissa ollaan kieltäydytty ottamasta lisäresursseja vastaan, jotta erityisoppilasta ei tarvitsisi integroida. Silloin on hiukan vaikea puolustautua syrjintäsyytöksiä vastaan:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html